Lämpöpumput Vantaalla – asennus ja huolto

Vantaan pientalokanta on pääkaupunkiseudun käytännönläheisintä: 1960–1980-lukujen omakotitaloja ja rivitaloja, joissa lämmitys on alun perin rakennettu öljylle tai suoralle sähkölle. Alueilla kuten Korso, Rekola, Hakkila, Länsimäki ja Rajakylä asuu paljon perheitä, jotka ovat harkinneet lämpöpumppua jo vuosia – ja joilla päätöksen ratkaisee laskelma, ei myyntipuhe. Siksi Vantaan kohteissa vertaillaan erityisen tarkasti asennuksen kokonaishintaa ja työn osuuden kotitalousvähennystä.

Eniten Vantaalla asennetaan ilmalämpöpumppuja sähkölämmityksen tueksi: investointi on pieni, asennus käy päivässä ja vaikutus sähkölaskuun näkyy heti ensimmäisellä lämmityskaudella. Rivitaloissa, joita on erityisesti Martinlaaksossa, Hakunilassa ja Koivukylässä, asennus edellyttää yleensä taloyhtiön hyväksyntää, mutta käytännöt ovat useimmissa yhtiöissä jo vakiintuneet, koska pumppuja on asennettu paljon.

Rintamamiestaloja Vantaalla on erityisesti Korson ja Tikkurilan ympäristössä sekä vanhan maaseutuasutuksen alueilla Seutulassa ja Askistossa. Niissä tyypillinen ratkaisu on yksi tehokas sisäyksikkö avoimeen alatilaan; yläkertaan lämpö nousee portaikkoa pitkin yllättävän hyvin, kun sisäovet pidetään auki.

Vantaalla on edelleen suhteellisen paljon öljylämmitteisiä pientaloja verrattuna Helsinkiin, ja korotettu 60 prosentin kotitalousvähennys öljystä luopumiseen on vauhdittanut vaihtoja erityisesti Hakkilassa, Rajakylässä ja Ylästössä. Ilma-vesilämpöpumppu on näissä tavallisin valinta, koska patteriverkko on jo olemassa eikä kaivon poraus ole tarpeen. Lue lisää ilma-vesilämpöpumpuista ja korotetusta vähennyksestä.

Uudet alueet kuten Kivistö ja Aviapoliksen ympäristö ovat jo lähtökohtaisesti energiatehokkaita, ja niissä palveluntarve on painottunut huoltoihin ja laitevaihtoihin sekä viilennyksen jälkiasennuksiin rivitaloasunnoissa. Myös lentokentän lähialueilla ulkoyksiköiden sijoitus suunnitellaan äänen vuoksi huolellisesti – suunnitteluperiaate on sama kuin kaikkialla: yksikkö pois makuuhuoneiden ikkunoiden alta ja riittävän kauas naapurin rajasta.

Vantaanjoen varren vanhoissa kylissä, kuten Sotungissa ja Hämeenkylän suunnalla, talot ovat usein suuria ja monimuotoisia; näissä kohteissa multisplit-ratkaisu tai kahden pumpun yhdistelmä voi olla yhden ison yksikön sijaan toimivin. Kartoituksessa käydään huonejako läpi huone huoneelta, jotta lopputulos lämmittää myös perimmäisen makuuhuoneen.

Vantaan rivitaloyhtiöissä tilanne on tyypillisesti tämä: ensimmäinen asunto hankkii pumpun, ja kahden vuoden sisällä puolet yhtiöstä seuraa perässä, kun hyödyt näkyvät naapureiden sähkölaskuissa. Yhtiön kannattaa sopia yhteinen käytäntö jo ensimmäisen hakemuksen kohdalla – hyväksytyt sijoituspaikat, äänivaatimukset ja se, kuka vastaa julkisivun kunnosta – jotta lopputulos pysyy yhtenäisenä asennus kerrallaan.

Joissakin vantaalaisissa yhtiöissä on tehty myös yhteishankintoja, joissa yhtiö kilpailuttaa useamman asunnon asennukset yhtenä kokonaisuutena. Hinta asuntoa kohti laskee, kun asentaja tekee monta samankaltaista asennusta samalla kertaa samassa kohteessa. Jos asut rivitalossa ja suunnittelet hankintaa, kannattaa kysyä hallitukselta, onko muita kiinnostuneita – ja mainita asiasta tarjouspyynnössäsi.

Moni vantaalainen öljytalon omistaja aloittaa varovasti: ensin hankitaan ilmalämpöpumppu vähentämään öljynkulutusta, ja vasta kattilan hajotessa tehdään lopullinen päätös korvaavasta järjestelmästä. Tämä on täysin järkevä strategia. Ilmalämpöpumppu laskee öljyn kulutusta tyypillisesti kolmanneksella tai enemmän jo ensimmäisenä vuotena, ja kun kattilan vaihto tulee ajankohtaiseksi, pumppu jää hyödylliseksi viilennykseen ja tukilämmitykseen uudenkin järjestelmän rinnalle.

Asteittaisessa vaihdossa kannattaa kuitenkin varmistaa jo ensimmäisessä hankinnassa, että tilat ja sähköliittymä mahdollistavat myöhemmän ilma-vesi- tai maalämpöasennuksen. Kartoituksessa tämä käydään läpi kanssasi, jotta ensimmäinen investointi ei sulje pois myöhempiä vaihtoehtoja.